Talvennapa 2025 Ilomantsissa

6.1.2025

Tämän vuoden Talvennapaa vietetään 24. – 26. tammikuuta, Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa.

Levolle ja rauhalle varatut vuoden pimeimmät viikot pyhine toimituksineen ja vuotuisjuhlineen ovat Talvennavan aikaan jäämässä taakse. On keskitalven aika, jolloin talven selkä taittuu ja karhun sanotaan kääntävän kylkeään talvipesässään. Edessä päin ovat lähestyvä kevät ja lisääntyvä valo, sekä työntäyteiset lopputalven selkäviikot.

Talvennapaa vietetään yhdessäolon, hyvän ruoan, yhteisten rituaalien, sekä saunomisen merkeissä. Juhlan kohokohtia ovat mm. Suuren Tammen rituaalinen kaato, valon tuominen juhlatupaan, sekä yhteinen pitoateria.

Talvennapaa vietetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa, Ilomantsissa. Juhlapaikkana on Pogostanvaaralla (nyk. Pappilanvaara) sijaitseva Villa Haltia, noin 200 vuotta vanha kappalaisen asuinkartano. Juhlapaikka ei valitettavasti ole esteetön, sillä ulkona on muutama rappunen porstuaan, ja sisätiloissa mm. wc:n kohdalla kynnys. Tarvittaessa kuitenkin autamme liikkumisrajoitteisia.

Villa Haltiaan mahtuu noin 14 yöpyvää vierasta. Tämän lisäksi pääjärjestäjän talolla Möhkön kylässä 25 km päässä on asukkaiden lisäksi tilaa noin yhdeksälle, autoilla kulkevalle henkilölle. Lisäksi pääjärjestäjän apuna toimivan henkilön kodissa noin 3 km päässä olevassa kaksiossa on tilaa 5 majoittujalle. Kaiken kaikkiaan juhlaväkeä mahtuisi Ilomantsiin yöpymään siis noin 28 vierasta, mutta Villa Haltian keittiö- ja ruokailukapasiteetti rajoittaa osallistujamäärän reilusti pienemmäksi. Toki omat eväät, sekä muut mahdolliset erikoisjärjestelyt voivat vaikuttaa tilanteeseen. (Aiheesta voi keskustella mm. Karhun kansan Discord-palvelimella, ”Talvennapa 2025” kanavalla.)
Omat lakanat ja pussilakanat ja tyynyliinat on hyvä jokaisen tuoda mukanaan.

Ilomantsiin pääsee paitsi henkilöautolla, myös julkisilla esim. Joensuun linja-autoasemalta, joka sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä. Linja-autovuoroja Joensuusta Ilomantsiin on 24. pv tammikuuta (perjantaina) kaikkiaan neljä. Joensuuhun pääsee helposti joko junalla tai linja-autolla. Lisätietoja saa Matkahuollon ja VR:n sivuilta sekä sovelluksista.
Mahdollisista yhteiskyydeistä kannattaa sopia ajoissa.

Kuten kaikissa vuotuisjuhlissamme, myös Talvennavassa pätevät turvallisemman tilan periaatteet. Talvennapa on myös lapsiystävällinen juhla. Alkoholin vastuullinen käyttö on sallittu (esim. sauna- ja ruokajuomana), vahva humaltuminen ei.
Talvennavan tarkempi ohjelma kuvataan osallistujille myöhemmin lähetettävässä juhlakirjeessä.

Juhlan hinta on 25 € per aikuinen. Lapset voivat osallistua vanhemman tai huoltajan seurassa: 7-14 vuotiaat 10 € per hlö, alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi. Osallistumismaksu kattaa majoituksen ja juhlan ohjelman. Ruokamaksu on 15 €, sisältäen lauantain ja sunnuntain aamupalat, sekä lauantain juhlaruoan. Vieraat vastaavat perjantain ja lauantain iltapalasta, sekä lauantain lounaasta itse. S-Market ja K-Market sijaitsevat noin 1 km päässä juhlapaikasta, joten eväiden ja ruokien hankkiminen viikonlopun aikana on helppoa.
Alle 15-vuotiaat maksavat ruoasta 10 €. Alle kouluikäisille ruokailu on maksuton. Vapaaehtoiseen yhteisruokailuun ilmoittaudutaan tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittautuminen Talvennapaan tapahtuu lomakkeen kautta: forms.gle/LKnvZHprWUKYCq3s7

Mikäli et halua, että tietojasi säilytetään ja käsitellään Google Forms -pilvipalvelussa (josta ne poistetaan tapahtuman jälkeen), voit myös ilmoittautua sähköpostitse lähettämällä lomakkeessa kysyttyä vastaavat tiedot osoitteeseen ainorau@gmail.com.

Mukaan mahtuu 18 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Huomioithan, että vasta juhlamaksun maksaminen varmistaa paikkasi, ja vain eräpäivänä (20.1.) tilillä näkyvät maksut huomioidaan ellei kanssasi ole sovittu erityisjärjestelyistä. Jos siis eräpäivä tuottaa ongelmia, tai tarvitset muuten apua maksujärjestelyiden kanssa, ota rohkeasti yhteyttä järjestäjiin.
Ilmoittautuminen on sitova siten, että jo maksettua juhlamaksua ei palauteta, mikäli peruneen osallistujan tilalle ei saada uutta. Ilmoitathan välittömästi, mikäli et pääsekään juhlapaikalle, jotta jonossa olevat saavat mahdollisuuden osallistua!

Huomaathan, että Facebook-tapahtumassa osallistujaksi itsensä merkitseminen ei ole ilmoittautuminen.

Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumisesta, kuljetuksista tai mistä tahansa muuhun juhlaan liittyvästä, voi olla järjestäjiin yhteydessä sähköpostitse osoitteessa ainorau@gmail.com.

Lämpimästi tervetuloa!

Kekri 1.-3.11.2024 Parkanossa

17.10.2024

Ilmoittautuminen on auki torstaille 31.10. asti, mutta jos haluat osallistua juhlaruokailuun, ilmoittaudu viimeistään tiistaina 29.10. Juhlamaksu olisi suotavaa maksaa heti ilmoittautumisen jälkeen (ohjeet ovat juhlakirjeessä). Jos maksamisen kanssa on ongelmia tai kysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä juhlatiimiin!

***

Auta minua,
taattoseni Tuonelasta,
maamoseni maaemästä,
kaikki suuret sukukunnat, 
heleät heimokunnat, 
kalliit syntyiset!

Muista minua, 
taattoseni Tuonelasta 
maamoseni maaemästä, 
kaikki suuret sukukunnat, 
heleät heimokunnat, 
yhdeksästä polvesta
yhdeksänteen polveen,
muistetut ja muistamattomat, 
tiedetyt ja tietämättömät, 
kaikki minua auttavat ja rakastavat,
päästävät ja pelastavat! 

Kekriä juhlitaan loka-marraskuun vaihteessa. Karhun kansa kokoontuu silloin yhteen juhlistamaan vuodenvaihdetta, esivanhempia ja tuonilmaisiin lähteneitä läheisiä. Monet vanhat kekriperinteet ovat säilyneet nykypäiviin saakka joulun aikaan siirtyneinä. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi runsas syöminen, vainajien muistaminen ja kekripukkien vierailu.
Ulos sytytetään pyhä kekrivalkea, jota pidetään yllä juhlallisuuksien ajan. Juhlatilaan valmistetaan vainajien pöytä, jolle kerätään valokuvia ja muistoesineitä edesmenneistä sukulaisista ja ystävistä. Vainajille kootaan illan juhla-aterian ruuista oma lautasellinen, heille esitetään yhdessä Vainajien rukous ja heitä muistetaan ajatuksin, sanoin ja lauluin.

Kekrin juhla-aterian tultua tarjolle on sauna varattu vainajille, eikä elävien pidä tänä aikana mennä heitä siellä häiritsemään. Juhlaruokailun aikana paikalle saattaa ilmaantua yksi tai useampi kekripukki vierailulle ja hämmennystä aiheuttamaan. Kekripukkeja lahjotaan ruualla ja juomalla, jotta he lähtisivät pois tekemättä tuhoja. Myöhemmin illalla vainajat maanitellaan antimien avulla ulos saunasta, jotta elävät pääsevät vielä kylpemään.

Ilmoittautuminen juhlaan tapahtuu allaolevan linkin kautta. Luethan ohjeet huolellisesti!

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeP0DAuI9ZcdkVGaadX2MhOphYbF-roSvctK4YciPTPwtBFFw/viewform

Väentapaiset savolaiset häät

29.7.2024

Kuva: Jussi Autio

Myö käytiin vuosia sitten ensmäistä kertaa sienimetässä tulevan vaemon kanssa. Olipa se ilonen yllätys, että syötiin suppiskeittoa samalla reseptillä sen retken jäläkeen mitä meijän häissä tänä kesänä. Ne tanssittiin minun kotikylällä Sonkakoskella Pohjois-Savossa väentapasin menoin.

Vuan mitenkä se väentapasuus niissä juhlissa näky?

Ensinnä vois lähtee vihkimisestä. Sen suoritti juhlapaekalla Vanhapihan Miika meijän ollessa Ohtosen olokapäillä. Jäläkeenpäin aateltuna oltiin menneitä muistamassa, nykysiä auttamassa ja tulevia toevomassa. Kunnioitettiin lyyleillä paekkahaltijoita ja mantua että saatiin juhlia juuri sillä vanahalla tanssilavalla, mutta erityisesti mehtää ja esivanhempia. Iliman niitä kumpookaan myö ei oltas toisiamme yhytetty. Meijät avioliiton kynnyksellä olevat immeiset suojattiin asianmukaisin loitsuin, mikä rauhotti mieltä ja anto keskittyä oleennaiseen kun käsiä lautanaahalla yhteen sidottiin. Loihtipa Miika meille häävalakeen loimutessa lapsilykkyäkii, kun meillä on jäläkikasvu toiveissa. Tätä voemisti paekalla olleiden lasten ilakointi ja otranjyvien sade.

Meille ite vihkiminen oli kaanis, väkevä, liikuttavan hieno ja valtavan tärkee hetki, joka ellää meissä lopun elämää. Suat uskoo, että se hetki ee paekallaolijoitakaan jättänä kylymäks. Se ihhailu mitä seremonia osakseen sai kertoo hyvin siitä, miten tuommonen merkityksellinen ja väkevä tapahtuma voi alkavata juhlaa virittää tismalleen oekeeseen suuntaan.

Ne paekallaolijat muuten koostu meijän molempiin sukulaisista ja ystävistä. Juhla synty myös siitä väestä, joka oli paekalle tullunna. Oekeestaan ihan lähipiirin kanssa juhlittiin melekein koko viikko piirakoihin ja keitonteon, luonnonkukkiin ja koevunvesojen kerruun, pöytien kantelun,koristelun, juhlien oottamisen ja myös loppusiivouksen merkeissä. Kun kotikutosta ja alakukesänheppeetä tunnelmata haetaan, niin sen suap parraiten kun ruvetaan porukalla tekemään, ee sitä voes mistään ostaakkaan. Siinä näky kaikkiin käenjäläki. Tai olokoon paremmin vekka sitte väenjäläki.

Turhat hääkaavat niinku vaekka pöytäjärjestysten teko jätettiin poes sillä tuloksella, että immeiset oli rennosti toestesa kanssa ja suatto vaihella paekkooki että piäs seuraavata pöytää huastattammaan. Eri ikäset ja taustoista tulevat immeiset oli toestesa lomassa. Tuntu että juhlaväellä oli vilipitöntä intoo nähhä ketä muita tiällä on ja mittee kaatta hiäparin elämään on tullu sotkeuvuttua.

Meijän pöyvän vieressä oli esivanahempien pöytä. Kun sen piällä oleviin minun entisten, lähinnä isovanahemmille kuuluneihin tavaroihin yllä tikitii vaemon isän kottoo suatu kello, oli hyvä olo siitä että hyökii kaekki oli porukassa ja paekalla. Esivanahemmat on minusta läsnä meissä aena tavalla tai toisella mutta tuntuu että hyö on tuommosissa hetkissä myös paekalla ihan meistä riippumatta omana tärkeenä väkenänsä.

Nyt on sitte aenakii syntytieto onnistuneista häistä. Tarvitaan hääparille merkityksellinen vihkiminen, saman katon alle tärkeitä immeisiä eli ihanata väkkee, ruokoo juomoo ja hyvvee tahtoo. Vähän saetta ja lämmintä kesäiltoo.

Omat hautajaiset, sekä maholliset häät tai lasten nimiäiset oli erräinä syinä sille, että aekanaan Karhun kansaan liityin. Nyt sitä kautta tuli vihkiminen, löytypä eräästä vuotuisjuhlasta meijän häävaatteihin suunnittelijakii ja sitä myöten saatiin rennot mutta juhlavat ja monikäyttöset kutteet.

Kaekki tämä on väentapasuutta. Arki, juhla ja niihin väliset.

-Santeri Niskanen

Karhunpäivä 2024 ilmoittautuminen nyt auki!

18.5.2024

Hei kaikki!

Karhunpäivä 2024 -vuotuisjuhlaa vietetään Sievissä 10. – 14. heinäkuuta. Juhliin voi ilmoittautua alla olevan linkin kautta:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSemEQYYK08pA7mkqmgRo5sR9384rsOIBeU-S0ov5CF4VAYbeg/viewform?usp=sf_link

Kattavan INFO-kirjeen Karhunpäivä 2024 -juhlista löydät täältä.

Voit ilmoittautua Karhunpäiville vaikka et olisikaan yhdyskunnan jäsen. Ainoa edellytys on kiinnostus kotoperäiseen esikristilliseen uskomusperinteeseemme.

TERVETULOA!

Jäsenen kirjasuositus: Pohjolan noituus

28.3.2024

Pohjolan noituus: magian historia Pohjoismaissa on kirjoittanut uskontotieteilijä ja filosofian tohtori Karolina Kouvola, jonka aikaisempia teoksia ovat esimerkiksi Pohjolan jumalattaret ja Helsingin henget. Tämän kirjan kustantamo on Atena (atena.fi).

”Yksi kirja ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin, mutta pyrin tarjoamaan mahdollisimman kattavan kuvan magiasta, taikuudesta ja noituudesta Pohjoismaissa rautakaudelta nykyajan kynnykselle,” Kouvola kirjoittaa esipuheessaan. Hän on taidokkasti onnistunut tiivistämään tämän aihealueen niin, että kirja on yllättävän ohut: vain 192 sivua liitteineen päivineen. Kouvola myös kannustaa lukijoita hyödyntämään kirjan lähdeviitteitä jos he haluavat löytää lisälukemista.

Kirja alkaa esipuheella ja johdannolla siitä, mitä magia oikeastaan on, mihin sitä käytettiin, ketkä ovat sitä käyttäneet, sekä miten erilaiset uskontoperinteet ovat törmänneet – toisinaan rakentavasti, toisinaan tuhoavasti. Kouvola tuo myös esille esimerkiksi sen, miten saamelaisia on toiseutettu ja eksotisoitu historian saatossa, mutta hän ei ulkopuolisena käsittele saamelaisten uskontoa tai uskomushistoriaa.

”Sana noaidi löytyy kaikista saamelaiskielistä sekä joistakin muistakin suomalaisugrilaisista kielistä, kuten suomesta muodossa noita ja virossa muodossa noid. On arveltu, että kantasana nojta olisi suomalaisugrilaista juurta,” Kouvola kertoo sanan historiasta.

Siirrymme noituuden yleiskatsauksesta raudakaudelle, jossa Kouvola käsittelee muun muassa viikinkien moninaisia magianharjoittamisen tapoja ja perinteitä; sekä kertoo lyhyesti rautakauden magiasta nykyisen Suomen alueella, josta saatu tieto perustuu paljolti arkeologisiin löytöihin ja tutkijoiden tulkintoihin.

”Rautakautta tarkastaeltaessa on hyvä pitää mielessä, että nykyisen Suomen alueella asunut väestöryhmä ei puhunut kielenään nykysuomea. Suomenlahden rannikkoalueilla on asunut germaanisia kieliä ja itämerensuomea puhuneita ihmisiä, kun taas syvemmällä nykyisen Suomen alueella puhuttiin saamelaiskielten edeltäjiä,” Kouvola muistuttaa.

Raudakaudelta jatkamme matkaa keskiaikaan ja katsomme miten noituus on näkynyt käräjätuvissa. Jälkimmäisestä aiheesta Kouvola kirjoittaa kattavasti ja tuo esille miten noituusoikeudenkäynnit erosivat Pohjoismaissa muuhun Eurooppaan verrattuna.

”… Aikaisemmat arviot miljoonista vuosien 1450-1750 välillä [Euroopassa] noituussyytösten kohteeksi joutuneista ovat olleet reilusti yläkanttiin mitoitettuja,” Kouvola mainitsee. Syytettyjen ihmisten määrän arvioidaan nykyisin olevan noin 200 000. Ruotsissa ja Suomessa noituusoikeudenkäyntejä käytiin pääasiassa 1600-luvulla.

Kouvola käsittelee lopuksi taikuutta Suomen ja Karjalan alueella esimodernilla ajalla. Hän kertoo muun muassa heidän maailmankuvastaan, miten taikoja tehtiin, mitä luonto ja väki ovat, sekä tietenkin tietäjistä ja heidän loitsuistaan,

Mielestäni Kouvola kirjoittaa kattavasti, selkeästi, sekä neutraalisti. Teos kannattaa lukea rauhassa jotta ehtii sisäistämään annetun tiedon eikä tule informaatioähkyä.

Sanoisin, että kirja on oikein erinomainen yleiskatsaus näinkin laajaan aiheeseen – vaikka onkin lyhyt niin se saavuttaa tavoitteensa ja tarkoituksensa – ja voin suositella sitä muillekin aihepiiristä kiinnostuneille. Kirjallisuutta riittää kahdeksan sivua teoksen lopussa, eli lisälukeminen ei todellakaan lopu kesken jos haluaa syventyä aiheeseen.

Mukavaa keväänalkua kaikille,
Karhukainen ”Hukka”

Astuvansalmen kalliomaalaukset

27.2.2024
Astuvansalmen hirvet, toisella sydän on maalattu keskelle eläintä

Yksi ikimuistoisimpia kokemuksia joita minulla on ollut hengellisellä polullani, oli Astuvansalmen kalliomaalauksilla vierailu. Jo matkan päästä tunsin, miten jokin muuttui – alkoi kihelmöimään iholla, ja tämä on itselleni varma merkki siitä, että lähestyin väekästä (”energistä”, voimakasta, pyhää) paikkaa.

Kaartuva kallionseinä on suojannut maalauksia

Maalauksien näkeminen oli pysäyttävää. Paitsi että nämä maalaukset ovat uskomattoman arvokkaita mm. ikänsä vuoksi, on tämä paikka myös mitä todennäköisimmin ollut hengellisesti tärkeä alue.
Astuvansalmen kallio myös näyttää kasvoilta jos katsoo sitä vesiltä, itse en valitettavasti tätä nähnyt sillä olin autolla liikenteessä.
Minusta tuntui, että kalliomaalausten läheisyyteen oli kerääntynyt paljon väekästä voimaa, joka ikään kuin väreili ilmassa.

Sarvipäinen ihminen – noita?

Tämänähetkisen tietämyksen mukaan ne ihmiset, jotka ovat nämä maalaukset tehneet, eivät olleet samaa kansaa nykysuomalaisten kanssa, vaan ”me” olemme saapuneet myöhemmin tälle alueelle – tosin vaihtelevia näkemyksiä arkeologian ym. tieteenaloilla on.
Ajoitusten mukaan Astuvansalmen maalaukset on tehty 6000–4200 vuotta sitten (Jussila 1999).

Se, mikä on jäänyt mieleeni vahvimpana kokemuksena tässä upeassa paikassa oli kämmenen kuva kallionseinämässä.

Kämmenen kuva, ihmisyyden ydin

Vaikka minulla ei välttämättä ole minkäänlaista veri- tai geenisidettä niihin ihmisiin, jotka ova tehneet nämä maalaukset, tunsin syvää yhteyttä kämmenen kuvaan – kuin joku menneestä olisi sen kautta sanonut:
”Olin täällä, olin olemassa!”

Siinä oli jotain niin inhimillistä, jotain niin arkista – jotain niin pyhää.

Alkaa itkettää (hyvällä tavalla) kun vain muistelen kokemusta!

Hiljennyin maalauksien luokse pitkäksi aikaa, ihan vain katsomaan, ihmettelemään ja pohtimaan. Ajattelin aikaa, ihmisyyttä, mennyttä ja tulevaa, sielunkiertoa ja pyhyyttä.
Lausuin muutamat runot jotka koin tilanteeseen sopiviksi, jätin pienet juoma-antimet parkkipaikan lähellä kasvavan suuren männyn juurelle, ja otin kuvat muistoksi vierailustani.

Jos nyky-Suomen alueen kalliomaalaukset kiinnostavat, suosittelen lämpimästi lukemaan ”Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset”, kirjoittanut Ismo Luukkonen.

Oikein mukavaa kevään odotusta!

Karhun kansa juhlii Talvennapaa Naantalissa

1.1.2024

Karhun kansa juhlii Talvennapaa Naantalissa pe-su 19.-21.1.2023.

Talvennapa on keskitalven juhla, jolloin talven selkä taittuu ja Karhu kääntää kylkeään talvipesässä: ollaan talven lakipisteessä, josta lähdetään laskeutumaan kohti kevättä ja kesää. Juhlaa juhlitaan yhdessäolon, hyvän ruuan, yhteisten rituaalien sekä saunomisen merkeissä. Juhlassa pätevät turvallisen tilan periaatteet, eikä minkäänlaista syrjintää tai huonoa käytöstä tekojen tai esimerkiksi vitsailukulttuurin suhteen hyväksytä. Alkoholin käyttö on sallittua, mutta örveltäminen ja muu huono käytös ei.

Paikassa on majoitustilaa korkeintaan 16 hengelle. Majoitus on yhteistilassa. Valitettavasti leirikeskus ei ole esteetön. Leirikeskuksen tarkempi osoite kerrotaan osallistujille lähetettävässä juhlakirjeessä.

Juhlan hinta on 20 € / aikuinen. Lapset voivat osallistua vanhemman tai huoltajan seurassa: 7-14 vuotiaat 10€/hlö, alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi. Osallistumismaksu kattaa majoituksen ja juhlan ohjelman. Ruokamaksu on 15 €, sisältäen viikonlopun ruoat (perjantain iltapala, lauantain ja sunnuntain aamupalat, lauantain lounas ja lauantain päivällinen). Alle 15-vuotiaat maksavat ruoasta 10 € ja alle kouluikäisille ruokailu on maksuton. Yhteisruokailuun ei ole pakko osallistua. Yhteisruokailuun ilmoittaudutaan tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittautuminen tapahtumaan lomakkeen kautta: https://forms.gle/BVNt6HuroTf1eRkq7

Mikäli et halua, että tietojasi säilytetään ja käsitellään Google Forms -pilvipalvelussa (josta ne poistetaan tapahtuman jälkeen), voit myös ilmoittautua sähköpostitse lähettämällä lomakkeessa kysyttyä vastaavat tiedot osoitteeseen karhunkansanjuhlat@gmail.com.

Mukaan majoittuen mahtuu 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Huomioithan, että vasta juhlamaksun maksaminen varmistaa paikkasi, ja vain eräpäivänä (9.1.) tilillä näkyvät maksut huomioidaan, ellei kanssasi ole sovittu erityisjärjestelyistä. Jos siis eräpäivä tuottaa ongelmia, tai tarvitset muuten apua maksujärjestelyiden kanssa, ota rohkeasti yhteyttä järjestäjiin ja sovitaan asia erikseen. Ilmoittautuminen on sitova siten, että jo maksettua juhlamaksua ei palauteta, mikäli peruneen osallistujan tilalle ei saada uutta. Ilmoitathan välittömästi, mikäli et pääsekään juhlapaikalle, jotta jonossa olevat saavat mahdollisuuden osallistua!

Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumisesta, kuljetuksista tai mistä tahansa muuhun juhlaan liittyvästä, voi olla järjestäjiin yhteydessä sähköpostitse osoitteessa karhunkansanjuhlat@gmail.com.

Tervetuloa juhlaan

Tunnelmia kekristä 2023

26.11.2023
Vainajien pöytä täyttyy muistoesineistä ja kuvista kekrinä

Kokoonnuimme yhdessä lokakuisena viikonloppuna juhlistamaan kekriä, josta vanhastaan alkaa uusi sato- ja karjanhoitovuosi; juhlassa muistimme myös esivanhempiamme ja osoitimme kiitollisuutta menneestä vuodesta.

Saimme viikonloppuna nauttia loppusyksyn ruskan väriloistosta sekä kauniista säästä. Ja kuten aina, kiitän kaikkien juhlioiden puolesta keittiönväkeä erinomaisesta ruuasta. Kekripukki kävi myös hakemassa oman osuutensa ruuasta ja juomasta.

Kekripukki

Juhlassa halukkaat saivat osallistua saunarituaaliin, jossa jätimme taakse menneen vuoden taakkoja sekä vahvistimme yhteyttä esivanhempiin.

Lauantai-iltana oli myös mahdollisuus osallistua noitumiseen (rekonstruktoitu itämerensuomalainen ’shamanistinen’ sessio). Noitumisen aikana ja sen jälkeen koettiin paljon tuonpuoleiseen matkanneiden läsnäoloa ja kosketusta. Oli tilaa ja aikaa puhua kuolemasta, kuolleista ja surustaan avoimesti – kirjoittajan mielestä tämä oli hyvin katarttinen kokemus.

Juhlan lopuksi oli hyvä lähteä kotimatkalle matkaloitsun ja auton syntysanojen turvin.

Ensi juhlaan!

Kaunis syysilta, ja joutsenperhe lennossa